No niinhän se taas tämäkin isänpäivä koitti. Vuoden hienoin juhlapäivä heti ruotsalaisuuden päivän jälkeen. Sehän oli maanantaina. Täällä päin sitä ei juhlita liputtamalla. Ei sitä varmaan juhlita ensinkään. Enkä kyllä ymmärrä, miksi sitä juhlitaan Suomessakaan. Onko Ruotsissa suomalaisuuden päivä?

Aamulla minut herätettiin kesken makeimpien unien. Olin kylpemässä poreammeessa miss universum-kisojen osanottajien kanssa. Poreammeessahan ei saa pitää uimapukuja. Koska minua oli juuri ”onnistamassa”, tytöt lauloivat minulle paljon onnea vaan-rallia. Heräsin siihen, kun vaimo löi minua heinällä.

Sain sänkyyn kakkua ja kahvia. Otto oli tehnyt hienon kortin. Kuvassa oli traktori, josta puuttui rengas. Lahjaksi sain hienon kiinalaisen fleece-kerraston ja Rexona for Men-saippuasetin. Sain mitä ansaitsin, koska viime äitienpäivänä ostin vaimolle lahjaksi anti-sellulite-voidetta ja aforismikirjan ”Rakkaus on sokea.” No, keväällä taas täytyy pistää vahinko kiertämään, nyt se kyllä saa ne imurin pölypussit.

Isänpäivä on ihan oikeasti mukava juhla, varsinkin sen jälkeen kun saa omia lapsia. Aiemmin jännitin etukäteen, tuleeko postissa isänpäiväkortteja, mutta eipä onneksi tullut. Kumiteollisuus voi siis olla ylpeä laatutasostaan, eikä se prosentin epävarmuustekijä ole loppujen lopuksi kovin suuri.

Kumeista tulikin mieleeni se, kun ensimmäisen kerran pääsin baariin. Ostin miesten vessasta purkkaa, joka oli todella pahaa ja märkää. Vasta jälkeenpäin tajusin, että se purkka ei ollutkaan tarkoitettu miesten suuhun pantavaksi.

Nyt olisi vielä edessä soittelukierros omalle isälle ja appiukolle. Puhelut eivät tule olemaan pitkiä, todennäköisesti kerrataan säätilanteet Kiinassa ja Suomessa, syksyn flunssatilanne ja appiukko luettelee tappamansa eläimet.

Kiitoksia kaikille onnitteluista! Tulkaa poikkeamaan kahveella jos satutte pyörimään täällä päin! Pannu on kuumana koko illan.