Pekingistä päivää!
Täällä on tänään paistetta.
Viikonlopuksi luvattiin lumisadettakin, mutta eipä tullut.
Lauantaina oli kyllä ilmassa pieniä hiutaleita, mutta ne
sulivat jo ennen maahan laskeutumista. Tälle viikolle on luvattu
alle kymmen asteen lämpötiloja, yöllä pitäisi
olla pakkasta jo muutama aste. Että kylmää on
tiedossa.
Asunnon lämmitys toimii jo
onneksi, vessassakin tarkenee istua. Muutamana päivänä
kylppärin lämpötila oli hyvää
ulkohuussitasoa. Ei siinä paljoa tehnyt mieli istua ja lueskella
vanhoja Jalluja. Oli pakko vaan tutustua lehtiin pintapuolisesti,
kuvia katselemalla.
Joulun reissu on vielä varaamatta.
Ei ole oikein löytynyt hyvää paikkaa. Ehkä
lähdetään kuitenkin Thaimaahan. Kai joku Phuket olisi
semmoinen takuuvarma paikka, siellä Otto pääsee
leikkimään vedessä ja koti-isä voi istua baarin
puolella. Vaimolta salaa tietenkin. Täytyisi nyt ryhdistäytyä
ja käydä hankkimassa matka. Ilmoituksia ollaan kyllä
jo katseltu, ei ole kovin kalliita reissuja. Tosin jos haluaa olla
yli viikon, niin sitten näyttää hinta nousevan aika
lailla.
Laitettiin viikonloppuna joulukuusi
esille. Oli pakko ostaa muovikuusi, ei löydetty oikeaa. Ja sitä
paitsi poliisit vei minun vesurin. Lähdin sunnuntai-aamuna
etsimään kuusta tuolta läheisestä puistosta,
vesurin kanssa tietysti. Joku irvileuka oli soittanut poliisit
paikalle ja ne ottivat vesurin pois. Yritin elekielellä
selittää, mitä varten olen liikkeellä, mutta ei
ne ymmärtäneet. Otin toista poliisia niskasta kiinni
toisella kädellä ja toisella näytin hakkaavani
vesurilla nilkan kohdalta poikki. Ei ymmärtänyt. Eivät
varmaan koskaan ole olleet kuusimetsässä. Ja oli ne ehkä
vähän toispuoleisiakin.
No kuitenkin, tuli tuosta joulukuusen
laittamisesta mieleen vaan ihmisen eri elämänvaiheet. Ja
varsinkin seurustelusuhteen eri vaiheet. Kahden ihmisen aloittaessa
yhteisen taipaleen, ensimmäinen vaihe on yleensä kädestä
kiinnipito-vaihe. No jotkut tietysti skippaavat tämän
vaiheen ja siirtyvät monta vaihetta eteenpäin, suoraan
coitus-vaiheeseen. Välissä on tietenkin pussailu- ja
halailu- yms vaiheita.
Yksi merkittävimmistä
vaiheista on piereskelyvaihe. Kun pariskunta voi vapautuneesti
piereskellä toistensa seurassa, ollaan jo aika pitkällä.
Tai keskimääräistä vähemmän
koulutettuja.
Ensimmäisen yhteisen auton tai
asunnon hankkiminen on myös suuri etappi. Lapsien hankkimisesta
puhumattakaan. Mutta ensimmäisen oman joulukuusen hankkimisessa
on sitä jotain. Muistan omalta osaltani sen olleen todella suuri
tapaus. Silloin tunsi itsensä aikuiseksi, ei tarvinnut enää
koristella vanhempien joulukuusta ja laulaa ympärillä
joululauluja. Tämä tapahtui joskus lähempänä
kolmea-, kuin kahtakymmentä ikävuotta. Olen aina ollut
varhaiskehittynyt.
No, ihmisellähän on monia eri
vaiheita. Mutta tuo joulukuusenhankkimisvaihe tuli näin joulun
alla elävästi mieleen. Jouluhan on aikaa, jolloin
hiljennytään nauttimaan yhteiselosta oman perheen kesken.
Meillä todellakin joulu on yhtä nautintoa; appivanhemmat
kyttäävät kellosta, kumpien luona ollaan pidemmän
aikaa. Jouluun ladataan niin paljon odotuksia, että joku pettyy
aivan varmasti. Yleensä saamme vaimoni kanssa kuulla kunnian
anopeilta, molemmat omiltaan. Joko minä juotan appiukon liian
känniin, tai sitten vaimo on antaa minun juoda liikaa alkoholia.
No, tämä joulu on erilainen.
Toivottavasti.
maanantai, 27. marraskuu 2006
Kommentit