Esko ja Sirpa olivat ehtineet asua jo kolme vuotta maanpaossa Sveitsissä, kunnes he päättivät lähteä käymän entisessä kotimaassaan. Matka oli riskialtis, sillä he olivat tehneet vakuutuspetoksen. Heidän matkavakuutuksensa ei siis olisi voimassa Suomen rajojen sisäpuolella. Eikä kyllä ulkopuolellakaan. Itseasiassa heillä ei ollut voimassa olevaa matkavakuutusta. Sirpaa huolestutti tulevat taloudelliset epävarmuustekijät, Eskon mielestä syytä huoleen ei ollut. Suomi on maailman turvallisin maa, Esko vakuutti Sirpalle.

-Mutta Esko, Sveitsin ja Suomen välissä on monta maata, joiden läpi joudumme matkaamaan! Berlusconin jälkeinen Italia ei ole vieläkään täysin tolpillaan, emmekä voi sivuuttaa Tanskan uskonnollisesti epävakaata maaperää. Mikäli jotain sattuu, olemme pian taloudellisesti polvillamme, noin kuvainnollisesti puhuen, Sirpa murehti.
-Sirpa, meillä ei ole mitään hätää. Matkustamme ainoastaan poliittisesti vakaiden maiden läpi. Minulla on yhteyksiä Euroopan Lions-piireissä, voin järjestää meille vaivattoman reitin. Ja tiedän kyllä, että puhut kuvainnollisesti, ethän enää pääse polvillesi, tai toisin sanoen ylös polviltasi, Esko esitelmöi.
-Oi, sinun kanssasi on niin turvallista! Koen olevani kuin Jumalan kämmenellä kanssasi, vierelläsi voin tuntea olevani vapaa kuin taivaan lintu tässä hektisessä ja pornon kyllästämässä yhteiskunnassa.
-Olet oikeassa, vähittäiskauppakentän mainonnassa turvaudutaan nykyisin aivan liikaa naisen esineellistämiseen, Esko tuumasi. Mielestäni nainen on Jumalan luomus, taivaan sini, kauneuden ilmentymä, sateenkaaren kaikkien värien yhteissumma, neliön juuri ja maailmankaikkeuden valo. Ei noita asioita sovi myydä halvalla markkinatalouden huutokaupassa, vaan kuluttaa harkiten ja vastuullisesti. Meidän täytyy seurata omaa ekologista jalanjälkeämme.
-Emme voisi olla enemmän samanlaisia, Esko rakas! Erilaisuutemme kokoaa meidät yhtenäiseksi! Täydennät minut, kun minä puutun ja puutun sinuun silloin, kun kaipaat täydennystä. Emme voi olla eri mieltä asioista, joita kokoamme yhteisiksi ajatuksiksi, Sirpa hehkutti.
-Niin. Minusta kuitenkin tuntuu, että tuleva retkemme tulee muuttamaan tulevaisuutemme ja ajatustemme suuntaa merkittävällä tavalla, Esko ennusti.
-Miten tulevaisuutemme tulee muuttumaan?
-Tiedäthän sinä minun Lions-kontaktini ympäri Suomea? No puoli vuotta sitten Nummi-Pusulan kontaktini vihjasivat minulle kehitteillä olevasta luonnonvalmisteesta, joka auttaa eturauhasvaivoihin. Tutustuin asiaan ja aion alkaa markkinoimaan tuotetta.
-Hienoa Esko! Eikös sinullakin ole ollut jo hieman heikko suihku? Eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta johtuvat virtsanpidätysvaikeudet tulevat varmasti lisääntymään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Se on varmasti otollinen maaperä.
-Niin minäkin uskon. Suihku alkaa olla jo melko heikko ja yölläkin pitää nousta vessaan. Virtsasuihku on kuin ihmisen elämänkaari; nuorena suunta on ylöspäin, näin keski-iän jo aikaa sitten ylittäneellä suunta on laskeva, eikä aina edes kovin yhtenäinen. Se on välillä semmoista ruikkimista.
-Oi Esko, sinä saat arkisetkin asiat kuulostamaan runollisilta! Kosketat minua sanoillasi aivan kuin eilen rakastellessamme!
-Se olikin mahtavaa! Kehomme olivat yhtä rakkauden kiitorataa, tunteemme paloivat kuumana ja kosteana. Tunsin kehosi jokaisen värähdyksen, jokaisen voihkaisun. Olit kuin hanuri, jota vain minä osasin näppäillä. Palkeesi värisivät rakkauden tahdissa, näppäimesi soivat kosketuksestani. Rakastelumme oli kuin tulista Säkkijärven polkkaa Laatokan aalloilla. Rintasi velloivat kuin lastut laineilla, lantiosi oli kuin isoisän vanhan puuruuhen perätuhto. Minä soudin sinua rakkautemme myrskyssä. Saavuimme myrskyn silmään yhtä aikaa ja tunsimme, kuinka salamat räjähtävät suljetussa virtapiirissämme! Olimme hetken aikaa yhtä suurta energialatausta, joka purkautui kosteutena rakkautemme alustaan. Täydensimme toisemme; sinä olit patja ja minä peitto, minä olin patonki ja sinä olit nälkäinen, sinä olit postimerkki, minä nuolin liimapintasi, sinä olit kamiina, minulla oli kylmä. Teimme toisiamme kokonaisiksi, Esko artikuloi.
-Totisesti teimme toisiamme kokonaisiksi! Ja kuten Pyhän Sansipaan kirjassa sanotaan; ”Tulkoot he yhtyviksi, jotka toisiaan yhdentävät yksinäisiksi. Älkööt he yhdentykö, jotka yksin yhtenäistyvät.”
-Pyhä Sansipaa on kirjoittanut paljon viisaita ajatuksia. Hengellisyytesi virittää aivokurkiaiseni äärimmilleen, Esko hekumoi.
-Viritä minut Esko oikealle taajuudelle, tahdon väristä megahertseinä rakkauden taajuudella!