Esko ja Sirpa olivat ehtineet asua jo
kolme vuotta maanpaossa Sveitsissä, kunnes he päättivät
lähteä käymän entisessä kotimaassaan. Matka
oli riskialtis, sillä he olivat tehneet vakuutuspetoksen. Heidän
matkavakuutuksensa ei siis olisi voimassa Suomen rajojen
sisäpuolella. Eikä kyllä ulkopuolellakaan. Itseasiassa
heillä ei ollut voimassa olevaa matkavakuutusta. Sirpaa
huolestutti tulevat taloudelliset epävarmuustekijät, Eskon
mielestä syytä huoleen ei ollut. Suomi on maailman
turvallisin maa, Esko vakuutti Sirpalle.
-Mutta Esko, Sveitsin ja Suomen välissä
on monta maata, joiden läpi joudumme matkaamaan! Berlusconin
jälkeinen Italia ei ole vieläkään täysin
tolpillaan, emmekä voi sivuuttaa Tanskan uskonnollisesti
epävakaata maaperää. Mikäli jotain sattuu, olemme
pian taloudellisesti polvillamme, noin kuvainnollisesti puhuen, Sirpa
murehti.
-Sirpa, meillä ei ole mitään
hätää. Matkustamme ainoastaan poliittisesti vakaiden
maiden läpi. Minulla on yhteyksiä Euroopan Lions-piireissä,
voin järjestää meille vaivattoman reitin. Ja tiedän
kyllä, että puhut kuvainnollisesti, ethän enää
pääse polvillesi, tai toisin sanoen ylös polviltasi,
Esko esitelmöi.
-Oi, sinun kanssasi on niin
turvallista! Koen olevani kuin Jumalan kämmenellä kanssasi,
vierelläsi voin tuntea olevani vapaa kuin taivaan lintu tässä
hektisessä ja pornon kyllästämässä
yhteiskunnassa.
-Olet oikeassa, vähittäiskauppakentän
mainonnassa turvaudutaan nykyisin aivan liikaa naisen
esineellistämiseen, Esko tuumasi. Mielestäni nainen on
Jumalan luomus, taivaan sini, kauneuden ilmentymä, sateenkaaren
kaikkien värien yhteissumma, neliön juuri ja
maailmankaikkeuden valo. Ei noita asioita sovi myydä halvalla
markkinatalouden huutokaupassa, vaan kuluttaa harkiten ja
vastuullisesti. Meidän täytyy seurata omaa ekologista
jalanjälkeämme.
-Emme voisi olla enemmän
samanlaisia, Esko rakas! Erilaisuutemme kokoaa meidät
yhtenäiseksi! Täydennät minut, kun minä puutun ja
puutun sinuun silloin, kun kaipaat täydennystä. Emme voi
olla eri mieltä asioista, joita kokoamme yhteisiksi ajatuksiksi,
Sirpa hehkutti.
-Niin. Minusta kuitenkin tuntuu, että
tuleva retkemme tulee muuttamaan tulevaisuutemme ja ajatustemme
suuntaa merkittävällä tavalla, Esko ennusti.
-Miten tulevaisuutemme tulee
muuttumaan?
-Tiedäthän sinä minun
Lions-kontaktini ympäri Suomea? No puoli vuotta sitten
Nummi-Pusulan kontaktini vihjasivat minulle kehitteillä olevasta
luonnonvalmisteesta, joka auttaa eturauhasvaivoihin. Tutustuin asiaan
ja aion alkaa markkinoimaan tuotetta.
-Hienoa Esko! Eikös sinullakin ole
ollut jo hieman heikko suihku? Eturauhasen hyvänlaatuisesta
liikakasvusta johtuvat virtsanpidätysvaikeudet tulevat varmasti
lisääntymään suurten ikäluokkien jäädessä
eläkkeelle. Se on varmasti otollinen maaperä.
-Niin minäkin uskon. Suihku alkaa
olla jo melko heikko ja yölläkin pitää nousta
vessaan. Virtsasuihku on kuin ihmisen elämänkaari; nuorena
suunta on ylöspäin, näin keski-iän jo aikaa
sitten ylittäneellä suunta on laskeva, eikä aina edes
kovin yhtenäinen. Se on välillä semmoista ruikkimista.
-Oi Esko, sinä saat arkisetkin
asiat kuulostamaan runollisilta! Kosketat minua sanoillasi aivan kuin
eilen rakastellessamme!
-Se olikin mahtavaa! Kehomme olivat
yhtä rakkauden kiitorataa, tunteemme paloivat kuumana ja
kosteana. Tunsin kehosi jokaisen värähdyksen, jokaisen
voihkaisun. Olit kuin hanuri, jota vain minä osasin näppäillä.
Palkeesi värisivät rakkauden tahdissa, näppäimesi
soivat kosketuksestani. Rakastelumme oli kuin tulista Säkkijärven
polkkaa Laatokan aalloilla. Rintasi velloivat kuin lastut laineilla,
lantiosi oli kuin isoisän vanhan puuruuhen perätuhto. Minä
soudin sinua rakkautemme myrskyssä. Saavuimme myrskyn silmään
yhtä aikaa ja tunsimme, kuinka salamat räjähtävät
suljetussa virtapiirissämme! Olimme hetken aikaa yhtä
suurta energialatausta, joka purkautui kosteutena rakkautemme
alustaan. Täydensimme toisemme; sinä olit patja ja minä
peitto, minä olin patonki ja sinä olit nälkäinen,
sinä olit postimerkki, minä nuolin liimapintasi, sinä
olit kamiina, minulla oli kylmä. Teimme toisiamme kokonaisiksi,
Esko artikuloi.
-Totisesti teimme toisiamme
kokonaisiksi! Ja kuten Pyhän Sansipaan kirjassa sanotaan;
”Tulkoot he yhtyviksi, jotka toisiaan yhdentävät
yksinäisiksi. Älkööt he yhdentykö, jotka
yksin yhtenäistyvät.”
-Pyhä Sansipaa on kirjoittanut
paljon viisaita ajatuksia. Hengellisyytesi virittää
aivokurkiaiseni äärimmilleen, Esko hekumoi.
-Viritä minut Esko oikealle
taajuudelle, tahdon väristä megahertseinä rakkauden
taajuudella!
tiistai, 28. marraskuu 2006
Kommentit