Perskutarallaa. Torstai on toivoa
täysi. Niin, paitsi että tämä aihe on jo
käsitelty. Siispä perskutarallaa uudestaan. Koska sää
alkaa kylmentyä täällä päin Aasiaa, alkaa se
myös kuivaa. Ettäs tiedätte. Jatkan asiasta kahden
rivinvaihdon jälkeen.
Siis täältä. Alkaa tuo
ilma olla melko kuivaa. Vuokranantaja on ostanut meille muutaman
ilmankostuttimen, joita sitten pitäisi käyttää
talven aikana, ettei huonekalut halkeile. Ja on siitä kai jotain
hyötyä ihmisen hyvinvoinnillekin. Mutta en usko sen olleen
vuokranantajan motiivina.
Ilman kuivumisen huomaa parhaiten
huulista. Nehän ne on ensimmäisenä joka paikkaan
menossa. Huulirasvaa on laitettu puikkotolkulla huuliin. Muuten olisi
pussailu kovin ikävää. Normaalisti huulten hoitoon on
riittänyt kuivuneen ihon poistaminen pureskelemalla, mutta
pidemmän päälle se on melko kivuliasta.
Kaiken tämän kärsimyksen
lisäksi on myös kämmenselät alkaneet kuivaa. Ne
tuntuvat ihan vanhan ihmisen mahanahkalta. Jaa että miltä
vanhan ihmisen mahanahka tuntuu? No kuivalta kämmenselältä.
Tai sitten HK:n sinisestä irrotetulta kuorelta. Se kuorihan ei
ole muuten syötävää, jos ette tienneet.
Mahanahkasta en lähde esittämään arvioita.
Riippuu niin paljon kastikkeesta.
Rakkaat lukijat, nyt omantunnon kysymys
teille. Oletteko koskaan miettineet, miten oudosti keho reagoi eri
asioihin? Esimerkkinä voisin mainita suihkussa käynnin.
Mitä enemmän lutraat suihkussa ja kastelet siis kehoasi,
sitä enemmän ihosi kuivaa. Täysin epäloogista. Ja
jos silmäsi vuotavat vettä, ne ovat liian kuivat. Ei käy
järkeen.
Niin tämä omantunnon kysymys
oli puhtaasti retorinen. Siihen ei tarvitse vastata. Toivon vaan,
että mietitte asiaa syvällä sisimmässänne,
seuraavan kerran suihkutellessanne. Suihkussa luulisi olevan aikaa
miettiä asioita. Jopa haaveilla. Minä ainakin haaveilen
suihkussa.
Omantunnon kysymyksistä tulikin
mieleeni erään ystävällisen maaninkalaisen rouvan
minulle lähettämä sähköposti, jossa hän
kysyy minulta, että minkälaista täällä
Kiinassa nyt oikeasti on? Hänen naapurin tyttären mies oli
kuulemma käynyt työmatkalla Kiinassa, ja hän oli
sitten kertonut vaimolleen, että täällä on
kiinalaisia ihan vähän vitusti. Hän tiedustelee myös,
syödäänkö Kiinassa mitään muuta kuin
riisiä? Julkaisen edesvastuunkin uhalla kirjeen tässä:
”Hei! Olen eräs rouva täältä
Maaningalta. Tahtoisin kysyä sinulta näin sähköpostin
välityksellä, että minkälaista siellä
Kiinassa nyt oikeasti on? Naapurini tyttären mies kävi
työmatkalla Kiinassa, ja hän oli sanonut vaimolleen, että
siellä on kiinalaisia ihan vähän vitusti.
Tiedustelisin myös vielä, syödäänkö
siellä Kiinassa mitään muuta kuin riisiä?
Ystävällisin terveisin, eräs rouva täältä
Maaningalta. Ps. Se teidän Otso on kyllä ihana!”
Niin, kiitos postista, rouva
Maaningalta! Oikeassa oli naapurin tyttären mies, hän on
näköjään päässyt matkallaan tutustumaan
Kiinaan hieman pintaa syvemmältä. Matkailu avartaa siis.
Täällä syödään toki muutakin kuin sitä
kuuluisaa riisiä. Muun muassa nuudelit ovat erittäin
suosittua ruokaa valtaväestön keskuudessa. Ja vielä
lopuksi rouvalle Maaningalta, housussas on Otso! Meidän poika on
nimeltään Otto!
torstai, 30. marraskuu 2006
Kommentit