Niin sitä vaan täälläkin on elämä asettunut arkisiin uomiinsa. Asiat sujuvat jo omalla painollaan, tietysti miltei joka päivä tulee eteen jotain uutta, mutta mitään täysin mullistavaa ei ole tapahtunut vähään aikaan. Tai sitten täällä ollessa on tottunut jo kaikkeen.

Tavallinen arkipäivä meillä menee seuraavasti: aamuherätys joskus kuuden-seitsemän välillä. Vaimo on noussut jo puoli kuudelta jumppaamaan Anne Sällylän jumppavideon tahtiin. Joskus olen miettinyt, että johtuuko ne aamuerektiot tuosta jumppaamisesta, mutta olen tullut siihen tulokseen, että eivät. Kuvanlaatu vanhoissa VHS-kaseteissa on sen verran huono, ettei Annesta saa aivan parasta kuvaa, eikä niissä ole mitään erikoislähikuvia.

Aamupalaa syödään sitten yhdessä, Ottokin nousee ylös ennen kuin äiti lähtee töihin. Aamupalahan on yksi päivän tärkeimmistä aterioista, sen olen antanut kertoa itselleni. Vaimo lähtee töihin kahdeksan maissa, joskus lähempänä yhdeksääkin. Ayi tulee töihin kymmenen-yhdentoista aikaan. Kelistä riippuen aamullakin pitää käydä leikkimässä ulkona. Kun kuski tulee vaimoa viemästä, voidaan käydä kaupassa.

Iltapäivällä tehdään jotain miesten juttuja Oton kanssa, askarrellaan, kastellaan kukkia, leikitään legoilla tms. Tällä hetkellä meillä on tehty legoista maatila, jossa on traktorit ja pelit. Nyt on painittu alkuongelmien parissa, meillä meni syyskylvöt hieman myöhäiseksi kun päästiin aloittamaan vasta syyskuun lopulla. Koneidenkin kanssa oli hieman ongelmia. Hommat pääsi kasaantumaan vähän liikaa ja tämä siitä sitten seurasi. Tätähän se on aina uusien vehkeiden kanssa. Otto hoitaa meillä nuo koneiden kasaamiset ja huollot, minä koitan sitten parhaani mukaan käyttää niitä. Hommia on vaan niin paljon, että välillä täytyy yömyöhälläkin olla koneiden kimpussa.
Vaimo tulee kotiin kuuden-seitsemän maissa illalla vähän päivästä riippuen. Siihen mennessä olemme tehneet Seijan keittiössä ruokaa, tai jos Seijalla on ollut rokulipäivä, käymme ravintolassa syömässä. Ruokailun lomassa kerromme päivän kuulumiset, vaimo kertoo kaikki luottamukselliset työasiat ja me kerrotaan esim. maatilan tapahtumat. Ruokailuhan on semmoinen sosiaalinen tapahtuma.

Ilta menee yleensä omalla painollaan, me ei olla haluttu ottaa mitään paineita tuosta illanvietosta. Vaimoa ei olla voitu ottaa niihin legoleikkeihin, kun naiset ei osaa ajaa traktorilla, eikä meillä varsinaisesti ole vielä mitään ruoanlaittoakaan. Ollaan meinaan ulkoistettu tuo maatilan ruokahuolto, pizzakuski tuo pizzat aina sovittuun aikaan. Se oli kyllä täysin Oton idea, sen mielestä traktorikorjaajan täytyy saada pizzaa ja järkevintä on hommata ne alihankkijalta. Otosta tulee kyllä varmasti isona bisnesmies. Se on koittanut välttää isoja lainapääomia näin alussa, ja kasaa koneet ja laitteet itse. Kyllähän kaupasta saisi vaikka minkälaisia hienoja vehkeitä, mutta ne maksaa. Ihan tulorahoituksella yritetään tässä laajentua, sen on Ottokin pontevasti ilmoittanut.