Kiinalaisista kuulemma jopa 60
prosenttia on laktoosi-intolerantikkoja (tekstinkäsittelyohjelman
mielestä pitäisi kirjoittaa laktoosi-intolerantihkoja,
tiedä häntä kumpi on sitten se oikea tapa). Näin
luin eräästä julkaisusta. Maitotuotteet kun eivät
varsinaisesti kuulu kiinalaisen jokapäiväiseen
ruokavalioon. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole, johtuuko täkäläisten
piereskely maidon juomisesta vai jostain muusta. Päätän
raporttini tästä tähän.
Ja jatkan ärrä-viasta.
Kiinalaisten r-kirjain lausutaan kieli ylhäällä ja
takana, eli suomalaisittain se kuulostaa vähän kuin ööltä,
mutta ei sinne päinkään. Kiinalaiset eivät osaa
siis säräyttää ärrää, niin kuin
kunnon finski tekee. Vaimoni nimi on Ärri Murri (nimi muutettu).
Yritin opettaa kiinanopettajaa sanomaan sen, mutta eihän siitä
tullut muuta kuin naurua.
Eräs kaveri teinivuosiltani sanoi
ärrän L-kirjaimena. Hän häpesi tuota vikaansa
niin paljon, että keksi aina sanoille synonyymeja, ettei
joutuisi käyttämään ärrää. Kun
hänen piti antaa koirille ruokaa, hän kertoi antavansa
elukoille syötävää. Hän on ainut henkilö,
jonka olen kuullut käyttävän sanaa ”lipettiin”. En
kerro missä yhteydessä, tapaus ei ole vielä
vanhentunut. Ja tästä ei muuten sitten hiiskuta
kenellekään!
Nuorempana tuli kyllä tehtyä
kaikenlaisia juttuja. Vähän liiankin hurjia. Joitain
juttuja kadun, joitain en. Kerran tanssittiin kavereiden kanssa
valssia kadulla ja yhdellä meistä oli potta päässä!
Oli ne aikoja. Se oli silloin, kun oltiin nuoria ja kauniita. Nyt ei
olla kuin kauniita. Paitsi minä, joka olen hirvittävän
ruma. Siis mä oon ihan kauheen näköinen! Mun tukka on
ihan hirveessä kunnossa ja mä oon ihan hirvee plösö!
Siis mä en kestä!
Monet ovatkin ehkä huomanneet,
että kirjoitan näitä juttuja tajunnanvirtatekniikalla.
No ette te mitään ole huomanneet. Jos joku olisi huomannut,
olisi sen varmasti kirjoittanut kommenttilaatikkoon. Siellä
lukisi, että ”Hei, olen huomannut, että kirjoitat näitä
juttuja tajunnanvirtatekniikalla. Onko siellä Pekingissä
tänään paistetta vai pilveä?” Aikaerosta
johtuen en muuten aina vastaa saman päivän aikana
kommentteihin, joten kannattaa katsoa säätilanne vaikka
netistä. Tai soittaa, puhelinnumeroni on 4.
Siis kauheeta miten tämä
tarina tänään poukkoilee. Koitin pitää
tiukat ohjat, mutta niin vaan ajatus karkasi hyla-hommista Pekingin
säähän. Kai se on tuo lähestyvä isänpäivä,
jännittää jo kovin, mitä huomenna tapahtuu.
lauantai, 11. marraskuu 2006
Kommentit