Ihmiset ovat erilaisia. On mustia ja valkoisia. Pitkiä ja lyhyitä. Iloisia ja totisia. Pissavehkeiden eroista puhumattakaan.

Mutta minä olen minä. Voi kuulostaa hieman narsistiselta että kirjoittelen niin paljon itsestäni täällä blogissa, mutta se vain nyt on niin, että minun on kirjoitettava itsestäni. Semmoisia nämä blogit ovat. Olen kirjannut blogini missioon, että tarkoitus on kirjoittaa itsestäni. Minä olen valkoinen, pitkä ja iloinen. Miehet eivät saisi olla iloisia, muuten heitä pidetään hedelmäkakkupoikina. Tunnen yhden iloisen miehen. Hän asuu miehen kanssa.

Mutta minä olen iloinen hetero. Ja olen ylpeä siitä. Isäni sanoi minulle, että meidän talossa ei homot hymyile. Eipä meillä tainnut homoja käydä kylässäkään. Tai mistä sitä tietää. Ehkä nuohooja nuohosi muutakin kuin piippuja.

En häpeä olla hetero tässä muuttuvassa maailmassa. Se on oikeastaan ihan hienoa. Naiset ovat kauniita. Heissä silmä lepää. Naisten ajatusmaailma on niin totaalisen skitsofreeninen, että kanssakäyminen heidän kanssaan on mielenkiintoista. Naisten kanssa on mukava jutella. Ei käy aika pitkäksi. Paitsi tylsien naisten kanssa. Niitäkin löytyy. Harvassa ne tietysti on.

Voimakkaasti kantaa ottavat naiset ovat eri asia. He ovat yleensä vihaisia nuoria naisia. Heillä on lyhyt itään ja kaakkoon sojottava tukka. Heidän mielestä miehet ovat sikoja, jos he avaavat oven naiselle. Jos taas miehet eivät avaa ovea naiselle, he ovat sikoja. Iän myötä nämä vihaiset nuoret naiset kuitenkin rauhoittuvat. Keski-ikä sujuu heillä melko rauhallisesti, kunnes vaihdevuodet nostavat taas kiukun pintaan. Siinä vaiheessa kaikki miehet, jotka eivät ymmärrä Eino Leinon runoutta tai pajunpunontaa, ovat sikoja.

Hups, nyt taisi tulla yleistettyä aika raskaalla kädellä. Yleisesti ottaen koko juttu oli yhtä yleistystä. En minä tiedä mikä minuun meni. Minulla oli vaan semmoinen olo. Teki mieli yleistää. Lupaan kyllä kantaa vastuuni asiasta. Olen sanani mittainen mies. Mikähän muuten on minun sana? Olisiko ”iloitsen” hyvä? Jos sen kirjoittaisi isolla fontilla, se voisi olla minun mittainen. Niin tai ellei sitä sanaa verrata johonkin muuhun miehen mittaan... Siihen riittää kyllä pienempikin fontti. Ja riippuu se tietysti vähän kirjasinlajistakin.