Että osaa olla elämä vaikeaa. Eilen koitti vihdoin se päivä, kun pääsin taas pitkästä aikaa päivittämään blogia. Se olikin mukavaa. Kuitenkin, ehkä jotkut teistä arvon lukijoista huomasittekin, että tekstistä puuttui jotain. Ei, se ei ollut tunteen palo tai runollisuus. Se oli nimittäin... Öö, niin rouva sieltä kolmannen rivin keskimmäisen penkin vasemmalta puolelta. Täältä katsottuna siis, sieltä katsottuna oikealla puolella. Juuri te, te jolla on tuo ihastuttava kukkahattu, olkaa hyvä! Teillä oli jotain kysyttävää. -NIIN, ANTEEKSI ETTÄ TÄLLÄ TAVALLA HÄIRITSEN HETI BLOGIMERKINTÄNNE ALUSSA, MUTTA MINUN OLI PAKKO KYSYÄ. OLEN SEURANNUT BLOGIANNE JO VUOSIA JA MINUSTA TUNTUU SILTÄ, ETTÄ JUTTUNNE VAIN PARANEVAT VANHETESSAAN. TARINANKERTOJANA OLETTE KUIN VUOSIKERTAVIINI. TOTTA KAI VÄLIIN MAHTUU HUONOJANKIN VUOSIA, MUTTA HYVÄT VUODET KORVAAVAT MONINKERTAISESTI LUKUNAUTINNON. EPÄILISIN, ETTÄ OLETTE NIIN EDISTYKSELLINEN, ETTÄ OLETTE JO AIKOJA SITTEN SIIRTYNYT KORKKI-KORKISTA MUOVIKORKKI-MUOVIKORKKIIN, NOIN VERTAUSKUVALLISESTI ILMAISTUNA. Mutta hyvä rouva, olen kirjoittanut tätä blogia vasta muutaman kuukauden, syyskuun puolesta välistä asti. En edes puolta vuotta vielä. -AI... OLETTEKO AIVAN VARMA? NO, NIIN SE AIKA RIENTÄÄ! NIIN, SE MINUN ASIANI. SE MIKÄ TEIDÄN BLOGISTANNE PUUTTUI EILEN. MINUN MIELESTÄ ETTE OTTANEET HUOMIOON KIELIVÄHEMMISTÖJÄ. MEITÄ SUOMENRUOTSALAISIA ON KUITENKIN KUUSI PROSENTTIA SUOMALAISISTA. JA RUOTSISSA ON PALJON LISÄÄ RUOTSIA PUHUVIA. TOIVON, ETTÄ JATKOSSA KÄÄNNÄTTE VÄHINTÄÄN KUUSI PROSENTTIA BLOGISTANNE RUOTSIKSI! JA USKON, ETTÄ PUHUN MONEN IHMISEN SUULLA, NOIN VERTAUSKUVALLISESTI JÄLLEEN ILMAISTUNA. No nyt rouva vei minulta kyllä jalat suusta! Olin juuri kertomassa, että eilisestä tekstistäni puuttui rivinvaihdot. Sen takia teksti oli yhtenä pötkönä. Sellaista tekstiä on vaikea lukea. Syy rivinvaihdottomuuteen on melko looginen; selaimeni ei suostu lataamaan WYSIWYG-editoria, joten minun oli otettava Javascript pois päältä. Taitaa tämäkin teksti olla yhtä pötköä. Mutta mitä tuohon suomenruotsalaisuuteen tulee, niin Suomessahan on uskonnonvapaus. En voi alkaa syrjimään tai nostamaan esille mitään yksittäistä kirkollista ryhmittymää. Jos kumarran toiselle, niin samaan aikaan pyllistän toisaalle. Eli, saldo summarum; muutosta ei ole tulossa, vaikka eilen kerroinkin vain muutoksen olevan pysyvää. Ehkä ne kuusi prosenttia alkavat puhua suomea. -HÄVYTTÖMYYS! LUULIN ETTÄ OLISITTE SANANNE MITTAINEN MIES, MUTTA TAIDATTEKIN OLLA PELKKÄ MARJANPOIMIJA! MEILLÄ PÄIN TUOLLAISISTA TEHDÄÄN SURSTRÖMMINGIÄ! Rauhoittukaa, hyvä rouva tai lyön teitä heinällä! Asia on loppuunkäsitelty. Ei minulla ole mitään suomenruotsalaisia vastaan; olen nähnyt heitä televisiossa ja muissa korkeissa viroissa, mutta tämä koti-isä kirjoittaa suomeksi. Ja painanpa mieleen tuon kukkahatun. Seuraavan kerran kun näen teidät, ette varmasti saa puheenvuoroa! Painukaa niin pitkälle kuin pippeli kasvaa! Ei kun pippuri!