Eilen tai toissa päivänä
oli Iltasanomissa juttu, kuinka ruotsalaisnaisella oli asunnossaan
kymmeniä joutsenia. Hän oli salakuljettanut niitä
asuntoonsa housuissaan. Enempää moraalisia kysymyksiä
ruotimatta joutsenten ahtamisesta kerrostaloasuntoon, ihmettelen vain
tuota joutsenten housuihin laittamista.
Jutussa ei kerrottu naisen
ruumiinrakenteesta sen enempää, mutta epäilykseni
lankeavat vahvasti päärynämalliseen Mummo
Ankka-vartalonmuotoon. Milläpä muulla tavoin nainen olisi
voinut kuljettaa joutsenet (housuissaan) huomaamatta asuntoonsa? En tiedä
joutsentenkaan kehosta tai oikeastaan sen notkeudesta kovin paljoa,
mutta vain mielikuvien avulla voin saada edes jonkinlaisen ajatuksen
siitä, mihin joutsenen kaula on työnnetty housuissa
kulkemisen ajaksi. Huh! Oikein puistattaa ajatus, mitä nuo
joutsenet ovat joutuneet kokemaan. Nainen ei nimittäin ollut
enää kovin nuori, pikemminkin jo ehtoopuolella. Ja jos
ihminen on kiinnostunut joutsenista ja niiden kanssa elämisestä,
tuskin henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät kysymykset
ovat päällimmäisenä mielessä.
Turussa on tapana vastata kysymykseen
kysymyksellä. Jos kysyt turkulaiselta kellonaikaa, niin vastaus
on luultavasti ”jaa nyt vai?” Ei, minä haluan yleensä
tietää, mitä kello on tunnin päästä.
No, sitähän taas turkulainen ei tiedä muuten, kuin
kääntämällä kelloa tunnin eteenpäin.
No mutta, eipä siinä mitään.
Tätä kysymyksellä kysymykseen vastaamista taidetaan
tehdä täälläkin. Jokusen kerran olen kuullut
esimerkiksi ravintolassa, kuinka tarjoilija on sanonut laskun
(maidan) pyytämisen jälkeen ”maidan shenme?” Kun on
pyytänyt coca-colaa (kele), tarjoilija sanoo ”kele shenme?”
Minun päässäni tämä taipuu muotoon ”jaa
lasku vai”, tai ”jaa sosasolaa vai?”
Susan Kuronen lupaa paljastaa tulevassa
kirjassaan Matin lähettämiä intiimejä
tekstiviestejä. Toimituksemme on onnistunut saamaan muutaman
viestin haltuunsa. Lähdettä emme aio paljastaa. Viestit
ovat seuraavanlaisia:
”Hei Susku! Olen ajatellut sinua ja
tätä meidän juttuamme. Minusta olisi hienoa, jos
voisit liittyä Keskustapuolueeseen; ajattele jo Tanjankin
viitoittamaa tietä! Yhdessä olisimme vahvempia ja voisin
esitellä sinut muutamalle tosi mukavalle keskustalaiselle!”
”Moi Susku! Olen ajatellut sinun
pörröistä keskustaasi koko päivän. Se on
näemmä niin, että kun kerran pääsee
keskustan makuun, niin sitä ei tahtoisi olla ilman ensinkään.”
”Moi Susku! Nyt on edessä
viikonloppu! Voisin viedä sinut syömään jonnekin.
Tapaisimmeko vaikka keskustassa? Hehheh, huomasitko tuon pienen
”vitsin”? Me keskustalaiset haluamme pitää hauskaa aina
silloin tällöin.”
”Moi Susku! Suhteemme on tullut
siihen pisteeseen, ettemme voi enää tapailla. Älä
kysy miksi, jos kertoisin sen, joutuisin tappamaan sinut. On vain
parempi, ettet enää ole yhteydessä minuun. Sihteerini
toimittaa sinulle hammasharjasi. Älä puhu suhteestamme
ulkopuolisille, tai joudut suureen vaaraan. Tietojemme mukaan jopa
KGB seuraa sinun liikkeitäsi. Sinuna pitäisi matalaa
profiilia.”
keskiviikko, 7. helmikuu 2007
Kommentit