Eikä nukuta vieläkään. Ihme juttu. Nyt ehkä tekisi jo mieli ulvoa vähän, mutta taitaisi ayi vähän ihmetellä. Taidan sitten ulvoa, kun mennään Oton kanssa ulos leikkimään. Tännehän mahtuu tuota meteliä, suurkaupungissa kun ollaan.

Suomi on sen verran pieni paikka, ettei siellä saa edes ulvoa rauhassa. Jos vähän innostuu, niin heti on naapurit soittamassa poliisille tai vähintään valkotakkisille. Täytyy kyllä myöntää, ettei itselläni ole asiasta omakohtaista kokemusta, mutta tiedän erään hepparan, joka oikein kovassa humalassa ollessaan alkaa ulvoa. En tiedä mistä se johtuu, mutta se ulvominen on eräänlaista uikutusta. Tämä kaveri ei ymmärrettävästi ole mitään toimitusjohtaja/uimakoulun priimus-leveliä, mutta omalla alallaan eläinkuljetusauton apumiehenä varmasti pätevä.


Joskus on kyselty, että mitäs se vaimo täällä tekee työkseen? En minä oikein tiedä, jossain konsulenttifirmassa se kai on konsulentin hommissa. Ei se ainakaan mitään konkreettista varsinaisesti luo tai valmista. Siis vaimo. Tietokonetta se näpyttelee päivät pitkät, onko se nyt sitten oikeaa työntekoa?


Viime yö meni sitten loppujen lopuksi aika laittomissa puuhissa. Latailin musiikkia ja elokuvia netistä oikein tuutin täydeltä. Että terveisiä vaan artisteille! Lupaan ostaa oikean levynne, jos musiikki osoittautuu hyväksi tai vähintään hintansa arvoiseksi. En halua ostaa sikaa säkissä, joten esikuuntelu on ihan paikallaan.


Nykyisin albumeissa on aivan hirveästi täytebiisejä. Otetaanpa esimerkiksi vaikka Paris Hiltonin levy Paris. Tai no, se on kyllä vähän huono esimerkki, koska levyn kaikki biisit ovat hyviä. No otetaan vaikka Dolly Partonin The very best of. Levyn ainoa hyvä biisi on I will always love you, mutta sekin on Whitney Houstonin kappale. Ajatelkaa nyt, jos pelkän kansikuvan perusteella ostaisi levyn, niin eikö siinä ostaisi sian säkissä?


Nyt näyttäisi tälle päivälle kiintiöity merkkimäärä tulevan täyteen, enkä haluaisi maksaa ylimääräistä muutaman merkin takia. Joten palataan huomenna taas asiaan!