Koti-isä on ollut tänään vähän kipeä. Päätä alkoi jomottamaan aamupäivällä ja puolen päivän jälkeen se yltyi sitten kunnon niska- ja päänsäryksi. Ayi kävi Oton kanssa leikkikentällä päivällä, minä yritin ottaa tirsat, mutta ei siitä tullut mitään. Buranaa tässä on napsittu jo muutama, nyt alkaa ehkä jo elämä voittaa.

Päänsärky on kyllä todella ärsyttävää. Sitä potiessa ei oikein pysty tekemään mitään kunnolla. Lukemaan ei pysty, kun ei näe kunnolla ja telkkarin katselu on hankalaa, kun ei millään löydy kivutonta asentoa. Täytyisi varmaan asentaa taulutelkkari kattoon, niin voisi sitten katsoa sitä täysin makuuasennossa.

Alkaa tuo lämpömittarikin valua aika alas jo. Näin seitsemän aikaan illalla mittari näyttää kuutta astetta. Alakerran ilmoitustaululle tuli lappu, jonka mukaan lämmitys aloitetaan 17. päivä tätä kuuta. Ihan järkevää, kalenteristahan sen sään näkee. Nyt täällä asunnossa onkin vähän viileää taas.

Syksy on kyllä hienoa aikaa, ilma raikastuu täällä kaupungissakin, lehdet muuttavat väriään ja tippuvat maahan. Luonto tuoksuu erilaiselle kuin kesällä, kaapista voi kaivaa talvivaatteet esille. Siis mitä? Nyt alkaa tarina mennä niin tunteellisen paskan puolelle, että olen varmaan ylittänyt burana-annostuksen... Saako niitä ottaa kahdeksan samalla kertaa? Juokseeko muuten muilla tietokoneen näytössä tonttuja edestakaisin? Jouluhan on kyllä tulossa ja silleen, sitä mää vaan että kun ei ne edes tunnu katsovan tännepäin, juoksee vaan ohitse molempiin suuntiin. Kilttejä on kyllä oltu, mutta huomaako ne sitä? Ai no nyt toi yks tonttu huomasi, että nauran sen juoksutyylille. Hehheh, se juoksee niin kuin poro! Ei, sillä ei ole punainen nenä. Nyt mua alkaa väsyttämään, huomenta!