Aika stressitöntä joulunalusta saa täällä Kiinanmaalla viettää. Suomessa marras-joulukuu oli todella stressaavaa aikaa. Vaimolle piti jatkuvasti muistuttaa, että ostaisi joululahjat ja kirjoittaisi kortit ajoissa, jotta hän ehtisi siivoamaan ja laittamaan ruoat ennen kuin minä käyn varastamassa joulukuusen.

Jouluoluesta tulikin mieleeni sen erikoinen maku. Se on niin erikoinen, että siihen pitää alkaa totuttelemaan jo hyvissä ajoin ennen joulua. Yleensä viimeistään lokakuussa. Aina ei ole ollut mahdollisuutta harjoitella oikealla jouluoluella, vaan on pitänyt tyytyä tavalliseen lageriin. Se on eräänlaista kuivaharjoittelua, vaikka kosteiden nesteiden kanssa ollaankin tekemisissä.

No siellä taas takarivin hirviöt ihmettelevät, että mistäs Koti-isälle nyt jouluolut tuli mieleen? Eihän siitä ole ollut mitään puhetta.

Ei niin. Mutta hyvät hirviöt, nämä jutut tulevat tajunnanvirtatekniikalla. Ja tajusin juuri, että jos olisi mahdollista, niin tällä hetkellä tajunnassani loiskuisi hou hou hou jouluolutta! Vaan kun ei. Selvinpäin joudun jakamaan tuskaani teille.

No jos totta puhutaan, niin tällä hetkellä ei ole isompia tuskia. Jos olisi, niin kyllä täältä kuuluisi semmoisia tuskan parahduksia, että huomaisitte varmasti! Mutta tasaista on...

Tasaista on ja homma toimii! Taitaa olla tyyntä myrskyn edellä. Vaimokin on ollut ihmeen rauhallinen jo muutaman päivän. Ehkä se Hong Kongin reissu rauhoitti sitäkin. Oli muuten todella outoa katsella niitä paikallisia. Ne oli tietenkin ihan kiinalaisen näköisiä, mutta kaikki sylkeminen, piereskely ja huutaminen puuttui. Laitetaankohan siellä vesijohtoveteen jotain ainetta, millä ne rauhoittuu?

Ja tähän loppuun voisin vielä kertoa tositarinan Valituista Paloista.

Vaimoni kertoi minulle, että meillä ei ole enää varaa ostaa olutta ja että minun täytyisi lopettaa sen kanssa lutraaminen. Eräänä päivänä löysin kuitin, jonka mukaan hän oli ostanut yli sadalla eurolla meikkejä. Ihmettelin, miksi minun täytyi luopua jostain, mutta hänen ei. Hän kertoi tarvitsevansa meikkejä näyttääkseen kauniilta miehensä silmissä. Kerroin, että siihenhän se olutkin on tarkoitettu. Tästä on jo aikaa, mutta olutta ei ole lupa juoda vieläkään...