Eilisen merkinnän
jälkeen nimimerkki H. Moilanen Marylandista kyseli, mikä
minulla on? Emmä tiiä. On jotenkin niin ristiriitainen olo.
Toisaalta täällä oleminen ja eläminen on melko
leppoisaa, mutta toisaalta tämä on niin kuin, niin kuin,
niin kuin... En keksi nyt mitään hyvää
kielikuvaa. Siis tämä on yhtä kärsimystä. En
tiedä, ehkä nyt vaan kulttuurishokki iskee päälle
ja pahasti.
Alkuun kaikki oli tietysti
uutta ja jännittävää, eikä aika käynyt
pitkäksi. Nyt vaan alkaa kaikki asiat ärsyttämään
ja sehän tietysti paisuttaa sitä vehjettä tuossa
otsalla. Toisaaltahan se on hyvä asia, koska silloin pussit
nousevat siinä samalla aavistuksen verran ylöspäin ja
näen hieman paremmin eteeni. Tämä näin
vertauskuvallisesti ilmaistuna, eli asioita alkaa nähdä
uudella tavalla.
Appiukko saapuu huomenna
aamulla. Sitä tässä nyt riemulla odotellaan. Olen
käynyt jo ostamassa kaupasta pari laatikkoa kaljaa ja viskiä.
Konjakkia en taida raaskia juottaa sille. Se olisi vähän
kuin heittäisi helmiä sioille. Ei maar, appiukko on hieno
mies. Hänenlaistensa ansiosta meillä ei ole routakuoppia
eikä talvella liukasta. Tai siis teillä. Meillä täällä
on. Tai appiukkohan on eläkkeellä, kai ne asiat hänen
mielestään on nykyisin ihan rempallaan.
Jostain syystä täällä
ollessa on alkanut taiteellinen puoli pyrkimään esiin.
Tämän uusmodernin blogitaiteilun lisäksi minulla on
alkanut runosuoli pulppuamaan. Olen kirjoitellut pöytälaatikkoon
jokusen runonpätkän aikani kuluksi, mutten kyllä aio
niitä ikinä julkaista. Niin älkää muuten
kertoko sitten kenellekään tästä, tämä
oli täysin luottamuksellista. Runojen kirjoittelu on vähän
semmoisten nonparellipoikien juttuja...
Ei niitä runoja
muuten nykypäivänä enää mihinkään
pöytälaatikkoon kirjoitella. Tietokoneelle olen niitä
naputellut ja siellä ne pysyy. Se on vain semmoinen sanonta.
Sanonnat ovat pääosin kyllä suoraan sanottuna
vanhanaikaisia. Tietääkö kukaan muuten mitään
uusia sanontoja? Lisätään nyt vielä, että
hyviä uusia sanontoja. Itselle ei tule juuri muuta mieleen, kuin
että kaikki käy, paitsi pyörö-ovissa hiihtäminen,
tai että pyörii kuin ryssä Anttilassa. Ai niin, mutta
nämähän eivät olleet hyviä...
Jyväskylässä
pohditaan, pitäisikö kuntalaisten saada parisuhdekriisissä
käyttöönsä parisuhdeseteli. Parisuhdesetelillä
voisi ostaa yksityisten terapeuttien palveluja. Idea on hyvä.
Voikohan seteliä käyttää thai-hierontaan tai
Jyväshovin sisäänpääsymaksuun?
keskiviikko, 28. maaliskuu 2007
Kommentit