Juu ei kun sitä mää vaan
tulin tänne kertoon, kun tuli sähköpostiin viestiä,
että täällä on alettu taas kommentoimaan.
Jumankauta, miten se voi olla mahdollista?? Tai no onhan se, eihän
nykytekniikalla mikään ole mahdotonta. Muistaakseni Janita
lauloi näin, rauha hänen muistolleen... Ja sävellys ja
sanoitus Tomi Ervi, terveisiä vaan Ervin Tomille. Hmm, se on
toisinpäin Emi Torvi ja Emi ihan vaan sattuu olemaan levy-yhtiö.
Nyt tässä on jotain hämärää!
Ja tässä. Siis miten ihmeessä
piakkoin vuosipäiväänsä viettävä
nain-ileven voikin olla tapahtunut juuri tuona päivänä?
Siis haloo, soiko kellään herätyskellot? 911 on
Porschen urheiluautomalli, mutta myös Ameriikan Yhdysvaltojen
hälytysnumero. Suomessahan Näsinneulaan törmättäisiin
varmaan 2. marraskuuta tai sitten kansainvälisesti väärinpäin
11. helmikuuta. Toivottavasti Tampere-Pirkkalassa pidetään
huolta, että hyvin ruskettuneet parta-ajamatta-tyypit ovat
tulossa lomalennolta, eivätkä lähdössä
lennolle.
Parrathan ei muuten uskonmiehillä
ole ajamatta, kun he lähtevät suorittamaan tehtäväänsä.
Oliko se jotenkin niin, että ovat sitten puhtaampia pääsemään
paratiisiin? Sitä vaan tässä aloin sitten miettiä,
että mitenkähän ne 700 neitsyttä siellä
paratiisissa, onko ne kanssa samalla tavalla ”puhtaita”? Ja
raapiihan se parta tietysti ikävästi reiden samettista
sileää pintaa. Itse en tiedä onko reiden sileä
pinta samettista vai nou, vaan olen kuullut asian Leeviltä ja
hänen orkesteriltaan. Nykypäivänähän ei
muuten asiasta toiseen, yhtään voi sanoa, että neitsyt
olisi aina nuori, vaan saattaa olla huomattavankin vanhoja neitsyitä.
Se on tämä seksuaalinen vallankumous, joka alkoi joskus
kuusikymmentäluvulla tai silleen, en ihan tarkkaan tiedä,
kun olin silloin vielä vasta kivistävä jomotus isäni
palleissa.
Nythän on taas tämä Big
Brotha alkanut ja sitä silleen ulkopuolisena seuranneena voin
sanoa, että onpas se hassua se toiminta siellä! Romanssia
on syttynyt ja raskaana ollaan ja silleen. Tai ei olla vielä
silleen oltu, mutta kai se on vaan ajan kysymys. Noista BB-touhuista
tulee mieleen omat ripariaikani. Sielläkin oli samanlaista
yhteisöllistä touhua kuin talossakin, halailtiin ja
istuskeltiin sylikkäin, mutta samalla piti pitää
huoli, ettei ala seisoon. Juteltiin kaikenlaisista hassuista asioista
ja vähän jotain seksistäkin, mutta piti varoa, ettei
ala seisoon. Nukuttiin useampi ihminen samassa huoneessa, mutta piti
varoa, ettei ala seisoon. Kaljaa on ohjelmassa ainakin tähän
asti ollut vähemmän kuin riparilla, mutta kaljoittelun
jälkeen ei tarvi niin paljon varoa, että alkaisi seisoon.
Siis kun kaljapäissäänhän saa tehdä ihan
mitä vaan.
Onkos nykyajan nuoret muuten semmoisia,
että ne halailee ja lääppii toisiaan ihan jatkuvalla
syötöllä? Ainakin nämä BB-kilpailijat
tuntuvat olevan semmoisia. Minun nuoruudessani tuommoisista
tapauksista tehtiin jauhelihaa. Olen joskus kertonut, että
meillä kotona oli sanonta, että meillä ei homot
hymyile. Ei muuten hymyilyt kukaan muukaan. Niin että miten se
tähän liittyy? No eikös halaillessa yleensä
hymyillä? Paitsi Jere Karalahti, kun se halaa vastakkaisen
joukkueen hikistä kapteenia sovinnoneleenä pikku tappelun
päätteeksi. Jere irvistää niin kuin poro.
Jere Karalahti on semmoisen
idioottimaisen äijäenergian ruumiillistuma. Täysin
holtiton tapaus, joka ei osaa muuta tehdä kuin pelata kiekkoa ja
vetää nuuskaa huuleen. Onhan se kai taitava pelaaja, mutta
onhan niitä taitavia kavereita myös hitsaajina,
putkimiehinä tai vaikkapa sokerileipureina, mutta ei niiden
juomista seurata lehdissä tai anneta jatkuvasti uutta
mahdollisuutta tulla takaisin töihin pikku ryyppyreissun
jälkeen. Kaivinkonekuskit ovat asia erikseen...
keskiviikko, 5. syyskuu 2007
Kommentit