Uusimmassa Apu-lehdessä Tommy Tabermann antaa itsestään syväluotaavan haastattelun. Haastattelussa poraudutaan syvälle runoilijan arkeen ja sielunelämään. Itselleni kuitenkin valkeni järkytyksenä, että Tommy T. on puoliksi lapsi ja puoliksi intiaani. Tomppa ei kyllä näytä yhtään intiaanilta, korkeintaan hänellä on yhtä kihara tukka kuin Cherillä.

Tomppa kertoo, että hänessä asuu sisällä pieni lapsi, mutta kuitenkin silloin tällöin esiin astuu vanha intiaani, joka tietää kaiken ja osaa korvansa maahan painamalla kertoa, mitä on tulossa. Tulikohan Tommy muuten laittaneeksi korvaansa maahan ennen tätä Nokian vesitragediaa? Meinaan vaan, että tietääkö inkkarit, että ripuli on tulossa, vai tuleeko se niillekin yllätyksenä? Minussakin on jonkin verran ilmeisesti inkkaria, sillä tiedän, että minulla on kampaamo Ypäjällä ja piirrustuskirja on tulossa. Tämähän ei taas liittynyt mitenkään varsinaiseen asiaan, mutta halusinpa taas vähän kehaista.

Joskus pienenä pelkäsin, että jos syön omenan siemeniä, niin minulle kasvaa omenapuu mahaan. Syökö muuten vanhat inkkarit lapsia? Niin, tuskinhan ne niitä syö ja jos syökin, niin tuskin ne asiasta hirveästi julkisesti huutelee. Ainakin minä pitäisin mölyt mahassa. Ja ehkä olisi ollut järkevää jättää tuo omenapuujuttukin kertomatta, taitavat nyt lukijat pitää minua hulluna.

Joulukinkkuja on myynnissä ruokakaupoissa jo nyt. Tai on ollut jo muutaman viikon. Siis se jos mikä on kunnon punaniskaruokaa. Jouluna kinkun syömisen ymmärtää, mutta jos kinkkua syödään viikkoja ennen joulua, niin aika outoa on kyllä. Vähän sama kuin aloittaisi makkaran syömisen pari kuukautta ennen juhannusta. Tai hernekeiton syömisen kuukausia ennen laskiaista. Ihan hölmöksi menee tämä touhu, jos ei mitään rotia pidetä näiden sesonkiruokien kanssa. Menee puurot ja vellit sekaisin, eikä elämässä ole mitään kunnon järjestystä. Kuten esimerkiksi se, ettei kuunnella autoradiota parittomilla äänenvoimakkuusluvuilla.

Kyllä nyt mielestäni olisi välikysymyksen paikka SDP:lle. Heinäluoma voisi ihan vaan periaatteen vuoksi nostaa kissan pöydälle, ja alkaa perätä hallituksen vastuuta juhlapyhien sijoittelusta epätasaisesti pitkin vuotta ja sesonkiruokien syömisestä etukäteen.

Eilen muuten tajusin toisenkin (siis sen lisäksi että Tommy on puoliksi lapsi ja puoliksi intiaani) järisyttävän asian; Frederik ei laulakaan, että "vaimoni miettii, onkohan mieltä misshhään", vaan sanat meneekin, että "KAI moni miettii, onkohan mieltä misshhään." En ole koskaan pystynyt kuvittelemaan, että Frederikin vaimo miettisi niin suuria kokonaisuuksia. Toisaalta, laulussa on kyllä muitakin epäkohtia. Ilkka laulaa, että "harva meistä on rautaa." Hei kuulkaas nyt lauluntekijät, joku vastuu teilläkin pitäisi olla! Ei muuten tasan tarkkaan KUKAAN meistä ole rautaa! Hiiltäkös me suurimmaksi osaksi oltiin tiedemiesten mukaan...

Tottakai muusikot tekevät virheitä, ihmisiähän nekin on. Mutta kyllä jonkinlaista huolellisuutta pitäisi saada noihin sanoituksiin. Tärkeintä kuitenkin on, että ei tee elämässä virheitä.